Keskiviikon ja torstain välisenä yönä (ei nukuttanut) ihastuin kovasti 70-luvulta, päivää! -blogissa olleeseen pehmonorsun ohjeeseen, joka oli napattu kirjasta Pehmeitä lemmikkejä nallesta käsinukkeen (Uusi Ompelu ja Käsityökerho, 1981). Pakkohan tuota oli kokeilla.
Eilen sitten aivan intopiukassa ähersin pientä vaaleanpunaista norsuani täysin epäsopivasta Touko-lajitelma -kankaasta (Eurokangas). No ei se niin sopimaton olisi ollut, jos olisin muistanut katsoa myös mihin kohtaan norsun toinen kylki kaksinkertaisella kankaalla kopioituu..ei olisi tullut sitä isoa vihreää kukkaläiskää siihen silmän ympärille. Olisi myös ehkä kannattanut tehdä hieman suurempi norsu, sillä kärsän kääntäminen oikeinpäin osoittautui lähes mahdottomaksi (kangas ei jousta). Kärsästä tuli siis erittäin kärsinyt, kun suurentaessani sitä myös tökkäsin ratkojan hieman väärästä paikasta läpi. Voi pientä norsuani. Ronsu tarvitsi siis hieman ensiapua, joten onneksi kaapista löytyi sideharsoa.. Oikein suloinenhan tuosta lopulta tuli, vaikka itse sanonkin. (Poikaystäväni oli tosin sitä mieltä, että ei tuota ainakaan millekkään lapselle voisi antaa, kun pillahtaisivat itkuun...mut enhän mä sitä pois antaiskaan)
2 kommenttia:
Rassu saanu heti kärsäänsä ;). Suloinen on kuitenkin.
täytyy sitä kärsällisen vähän kärsiä ;)
Lähetä kommentti