Pollukkalaukku, äherrystä ja urputusta

Väkersin eilisen ja tämänpäivän aikana vaihteeksi uuden laukun. Idea on omani ja mallikin vaihtui äherryksen aikana muutamaankin otteeseen. En oikein välitä valmiista (ompelu) ohjeista, vaikka välillä sellaisia noudatankin. Niissä menee vain niin helposti jotain pieleen, eikä tuotoksesta sitten tulekkaan niin hienoa kuin piti. Ja jotenkin valmiin ohjeen muuttaminen yleensä epäonnistuu. Omia suunnitelmiaan (jos niitä edes sellaisiksi voi sanoa..) sensijaan on kiva ja helppo muunnella työn edetessä. Noh, saman tekeleen toistaminen saattaisi ainakin minun kaavoistani olla erittäin vaikeaa, kun tälläkin kertaa suurensin laukkua leikkelemällä kankaasta reilusti suuremman palan kuin mitä kaava oli. Lisäksi päätin jo pussukan vuorin ja päälisen ommeltuani, että pussi on liian pallo ja suuaukko liian pieni, joten leikkelin suuaukolta kunnon kaitaleen pois. Onneksi ei ole ammattilaista näkemässä. Käytän muuten leivinpaperia kaavapaperina, erinomaista, sanoisinko :)


Niin tämä laukku; se on erittäin paksua kangasta ja jouduin mm. sangat kiinnittämään käsin. Kulmassa oleva metallinen koriste on H & M :ltä hankittu korvakoru, jonka pari pääsee myös varmasti johonkin tekeleeseen. Laukku on kädessä kannettava, mutta melko iso sellainen (eli ei siis mahdu olkapäälle). Ihanat tulppaanit sain lahjaksi ja piti tänne laittaa, kun ovat niin pirteitä.

Tässä blogin lähes kahden viikon hiljaiselon aikana olen koittanut opettaa itseäni kutomaan sukkia. En siis ole sellaisia aiemmin tehnyt, kun en vain ymmärtänyt ohjeista tuon kantapääosion hienouksia. Inspiraatiota etsiessäni vanhoista käsityölehdistä löysinkin palikkaohjeen kantapään kutomisesta (Suuri Käsityö 6-7, 2006).


Tätä tekelettä katsellessa alkaa väkisinkin nauruhermoja kutkuttaa. Sukkaan tulee toimiva ilmastointi ;) . Tuota tekiessäni opin kyllä paljon uutta kutomisen hienouksista mm. puolipatentin. Niin ja opin myös sen, että ohje kannattaa lukea useampaan kertaan, kun hienosti jälkeenpäin huomaa, että joku tärkeä lause jäi lukematta. Eli työn puolipatentti ei ole ihan oikein tehty ja jotain muutakin on vialla siellä täällä. Tiedän kuitenkin osaavani seuraavalla kerralla korjata suuren osan virheistäni, tuossa en juuri vaivautunut purkamaan. Toisaalta en ihan ymmärtänyt sitä, että miten tuon kantapohjan jälkeen siirrytään tuohon tavalliseen kutomaosioon, siis sitä, että mistä ja miten niitä lisä silmuja olisi pitänyt ronkkia, jotta kantapohja olisi tosiaan kantapohjan kohdalla, eikä melkein kuin osa kantalappua.

Uh, mitä epäselvää urputustusta yllä. Kevennyksenä tuon jälkeen kannattaa katsoa tätä ihan ihanaa neulontaohjekokoelma sivustoa, jonka blogittaja ei tosin ole aikoihin päivitellyt http://tuula.org/ohjeet/ . On varmaan ihan pakko kokeilla jotain tuolta löytyvää ohjetta.